Suomalaisen rahapelaamisen historiikki
Suomalaisessa yhteiskunnassa rahapelaamista pidetään koko kansan viihteenä, eikä esimerkiksi viikoittaisen lottokupongin täyttöä ja ostoa tai edes kolikkopelien pelaamista kaupparetken päätteeksi pidetä mitenkään paheksuttavina asioina. Monissa perheissä kasvetaan positiivisen rahapelaamisen käsityksen ympärille, johon kuuluu loton lisäksi myös satunnaiset raaputusarvat ja jokeriarvonnat.
Aina ei ole kuitenkaan ole ollut niin. Tänä päivänä rahapelaamisen muotojen tarjonta on kirjavaa ja suomalaiset nettikasinot nostavat vauhdilla suosiotaan, mutta 1800-luvulla pelkkä loton pelaaminen tuomittiin moraalisesti halveksittavana ja se hiipui lähes kokonaan. Ensimmäisiä lottoja oli tätä ennen pelattu jo 1600-luvulta asti. 1900-luvulle tultaessa asia muuttui taas täysin.
Rahapelaaminen otettiin valtion haltuun
Vaikka vuonna 1889 säädetyssä laissa rahapelaaminen kiellettiin täysin, suomalaiset kuitenkin löysivät keinoja kiertää sitä osallistumalla ulkomaalaisiin arpajaisiin. Suomessa herättiin kuitenkin 1920-luvulla tähän trendiin ja rahavirtojen haluttiin siirtyvän ulkomaiden sijaan Suomeen. Vuonna 1926 Kansallisooppera ja -teatteri saivat ensimmäiset luvat järjestää raha-arpajaisia Suomessa.
Siitä seurasi suoranainen arpajaiskuume, ja arpajaislippujen kohtaloa jännitettiin suurissa ryhmissä tilaisuuksissa, jonne naiset toivat esimerkiksi eväitä ja käsitöitään. Toto-pelien ensiaskeleet asetettiin vuonna 1927, jolloin totalisaattori laillistettiin. Sen suosio alkoi nousemaan kunnolla vasta 1960- ja 1970-lukujen aikana. Varsinkin 70-luku oli toto-pelien ”hullu vuosikymmen” ja hevosihmiset yhdistyivät edelleenkin toimivan Hippos Oyjin alle sekä supersuosittu V5-raviveikkaus julkaistiin.
Veikkaus pyöritti V5-veikkausta vuodesta 1982 lähtien aina siihen asti, kunnes pelkästään ravi- ja hevosurheiluun keskittynyt Fintoto Oy perustettiin vuonna 2000. Sen tavoitteina oli tuolloin maksimoida voitot ja palkinnot sekä parantaa raviurheilun yhteiskunnallista hyväksyntää ja tehokkuutta.
Raha-automaatit levisivät suurissa kaupungeissa
Samaan aikaan kun arpajaislakia säädeltiin 1920-luvulla, Suomen suurimmista kaupungeista löytyi liikemiesten omistamia rahapelikoneita. Vuonna 1933 tälle tuli kuitenkin stoppi, kun uuden lain mukaan raha-automaatteja voitiin pitää vain hyväntekeväisyystarkoituksissa. Viittä vuotta myöhemmin perustettiin rahapeliyhdistys RAY, joka sai yksinoikeudellisen valtuuden pelikoneiden pitoon.
Pelikoneita sijoitettiin ensin sen ajan luksusravintoloihin ja hotelleihin, mutta vuonna 1946 automaatit sallittiin kaikissa ravintolalaitoksissa läänin oman harkinnan mukaisesti. Tämä tarkoitti sitä, että 50-luvulta lähtien pelikoneilla pystyttiin pelaamaan myös köyhemmillä maaseuduilla.
Rahapelaamisen väri muuttui 60-luvulta eteenpäin
Ruletti saapui ensimmäistä kertaa Suomeen vuonna 1969. Tuolloin siitä saatava voittosumma oli 15 markkaa, joka oli tuolloin melko pieni summa. Tällä tavoin rulettia ei tarvinnut laskea mukaan uhkapelien joukkoon. RAY:n seuraava valtaus oli biljardit ja flipperit sekä samantyyliset viihdepelit. Samaan aikaan 1970-luvulla pelikoneita alettiin sijoittamaan yhä useampiin pisteisiin, kuten huoltoasemille, kioskeille ja laivoihin.
Varsinaiset hedelmäpelit ja videopokeri ilmestyivät markkinoille 1980-luvulla. Se merkitsi suurta käännettä RAY:n voittoihin ja sen liikevaihto lähti huikeaan nousuun. 80-luku näki myös toisen uudistuksen, kun kasinopeleinä tuttuja korttipelejä, kuten blackjackia, pystyi pelaamaan ravintoloissa. Ensimmäinen Suomen kivijalkakasino, Casino Helsinki, perustettiin vuonna 1991.
Vedonlyöntiä vei eteenpäin Veikkaus
Talvisodan jälkeen Suomen urheilutoimintaa kehittämään perustettiin Oy Tippaustoimisto Ab, joka muutettiin vuonna 1941 Oy Veikkaus Ab:ksi. Se ylläpiti Suomen veikkaustoimintaa, joka oli tuolloin kansainvälisesti tarkasteltuna edelläkävijän asemassa. Alkuaikoina Veikkauksen toimintaa perusteltiinkin urheilutoimintojen tulosten veikkaamisella eikä sitä tällöin voitu pitää onnenpelaamisena.
Suomalaiset ovat alusta asti veikanneet innokkaasti jalkapallosta sekä pesäpallosta. Veikkauksen menestys alkoi Helsingin alueelta, josta se levittäytyi ensin länteen ja viimeisempänä Itä-Suomeen. Aina 1960-lukuun asti Suomessa veikattiin eniten vakioveikkausta, koska muut vedonlyöntilajit eivät menestyneet ollenkaan. Vasta 1980-luvulla valikoimaa monipuolistettiin onnistuneesti ja samalla Veikkaus lanseerasi raaputusarvat. Tätä ennen varsinkin lotto- ja jokeriarvonnat sekä bingo villitsivät suomalaisia. Varsinkin loton suurta suosiota pidetään nykyisen suomalaisen rahapelaamisen pohjana.
Suuri yhdistyminen ja monopoliasema vahvistuu 2000-luvulla
Luvatta järjestetyt arvonnat ja rahapelit lisättiin Suomen rikoslain piiriin vuonna 2010. Vuonna 2017 kaikki kolme Suomessa toimivaa rahapeliyhdistystä, Fintoto, RAY ja Veikkaus, yhdistettiin yhden katon alle Veikkaus Oy:ksi. Valtion omistuksessa oleva Veikkaus ohjaa nykyään kokonaan kaikkea Manner-Suomessa järjestettävää rahapelaamista, raviveikkaamista ja vedonlyöntiä. Ahvenanmaalla sama valtuus on PAF:illa.
Samalla kun Suomessa on pyritty kiristämään otetta rahapelaamisesta, suomalaiset ovat saaneet vastaansa aivan uuden keinon pelata rahapelejä tai lyömään vetoa: nimittäin ulkomaille rekisteröityneet suomalaiset nettikasinot. Suurilta osin Maltalta käsin toimivat rahapelisivustot ovat ottaneet suomalaiset pihteihinsä ja tarjoavat heille monopolin ulkopuolisia rahapelejä sekä mahdollisuuden pelata kansainvälisten standardien mukaisesti.
Suomalaiset ovat tänä päivänä maailman ahkerampia rahapelaajia
Monopoliasemasta huolimatta suomalaiset pelaavat edelleen rahapelejä kansainvälisten mittakaavojen mukaan erittäin ahkerasti. Viimeisimpien tutkimusten mukaan jokainen suomalainen käyttää arviolta 400 euroa rahaa vuodessa pelkästään rahapelaamiseen. Lisäksi lähes 80 % aikuisista ilmoittaa pelanneensa rahapelejä ainakin kerran edellisen vuoden aikana. Luvut vievät suomalaiset Euroopan kärkimaiden joukkoon, joka on taas herättänyt keskustelua uusista uudistuksista rahapelilainsäädäntöön.
Varsinkin ulkomaalaisten sivustojen tuomaa uhkaa halutaan vähentää asettamalla mahdollisesti blokin pankkeihin, jotta suomalaiset eivät pystyisi siirtämään rahaa pankkitileiltään ulkomaalaisille pelisivustoille. Sen odotetaan toteutuvan aikaisintaan vuoden 2022 alussa. Sama käytäntö on jo käytössä Norjassa, jolla on Suomen tavoin monopoliasema käytössä rahapeleissä.
Suomi ja Norja ovat ainoita Euroopan maita, jotka haluavat jatkaa rahapelimonopolejaan kun taas monet muut ovat ne purkaneet ja siirtyneet lisenssijärjestelmään. Viimeisin niistä on ollut naapurimaa Ruotsi. Sama toiminto on myös käytössä Virossa ja Tanskassa. Varsinkin Virosta on muodostumassa pikavauhtia kansainvälisten kasinoyritysten keskus, koska sen lisenssillä voi toimia koko EU:n alueella, kun taas Ruotsin ja Tanskan lisenssit ovat tarkoitettuja vain kyseisille markkinoille ja maan kansalaisille.